Viime kirjoituksen jälkeen olen käynyt kahdessa työhaastattelussa, ja molemmissa olen niiden onnekkaiden joukossa, jotka pääsevät soveltuvuusarviointeihin. Testejä siis edessä.

Kurssille on ollut vähän työlästä motivoida itseään, ja sikainfluenssa pelottaa lasten puolesta. Eli syksy on edennyt hieman pimeästi ja takkuisesti. Olen ollut hämmästynyt päästessäni testeihin. Luulin, että itsetuntoni on niin alhaalla potkujen jälkeen, että se heijastuisi haastattelutilanteissa, mutta ei sittenkään. Ehkä noihin tapaamisiin on tuonut itsevarmuutta se, että minulla on keväälle jotain kivaa odotettavaa, vaikka en töitä saisikaan: harjoittelu mieleisellä alalla.

Antakaapa vinkkejä, kuinka piristyä syysväsymyksessä!